Nopea tapa tehdä Lightroomin Develop-moduulin Basic-paletissa sävyjen perussäätö

1. Highlights: minimiin (-100)
2. Whites: huippuvalojen leikkautumispiste
3. Shadows (tarvittaessa): varjojen aukaisu
4. Blacks: mustan taso

Yllä olevasta työjärjestyksestä on tullut minulle peruslähtökohta kuvien sävyjen säätämiseksi Lr:ssa. Suurimmassa osassa kuvia se toimii hyvin sellaisenaan. Tarvittaessa siitä on helppo jatkaa hienosäätöä.

Seuraavassa esimerkki säädöistä.

S-0-663
0-Tone+Hg-663
Yllä säätämätön kuva ja sen histogrammi.

S-1-663
1-Tone+Hg-663
Ensimmäinen vaihe on vetää Highlights-liukusäädin täysin vasemmalle minimiinsä (-100). Tässä kuvassa säädön vaikutus näkyy selvimmin sävyjen lisääntymisenä taivaalla.

S-2-663
2-Tone+Hg-663
Seuraavaksi Whites-säätimellä asetetaan huippuvalojen leikkautumispiste haluttuun arvoon. Painamalla Alt-näppäintä ja samalla vetämällä Whites-liukusäädintä oikealle, kunnes mustaksi muuttuneessa kuvassa näkyy valkoista tai jotakin väriä merkkinä vaaleimpien sävyjen leikkautumisesta. Suurentamalla tämän kohdan kuvasta 1:1 kokoon saa tarkimmin määriteltyä leikkautumispisteen. Ensimmäisenä tässä kuvassa leikkautuu taivas aivan kuvan yläreunasta. Whites-säätimen arvolla (+38) ei vielä leikkautumista tapahdu.

S-3-663
3-Tone+Hg-663
Kuvan varjokohdat ovat turhan tummia. Shadows-säätimen arvo (+40) avaa varjoja sopivasti. Histogrammistakin näkee, että tumma pää ei ole enää niin tukossa, kuin ennen varjojen säätöä. Kuitenkin Histogrammin varoitusvalo osoittaa leikkautumista tapahtuvan. Kuvassa tummien sävyjen vaalenemisen huomaa parhaiten katsomalla rakennuksen kulmassa olevasta ovesta sisään liikkeeseen.

S-4-663
4-Tone+Hg-663
Blacks-säädintä oikealle siirtämällä varoitusvalo sammuu arvolla (+14).

Huippuvalojen leikkautumista voi seurata myös histogrammin vaalean pään varoitusvalon kautta käyttämättä Alt-näppäintä. Mustan tason voi tietenkin säätää myös Alt-näppäintä käyttämällä. Minulle tuo esimerkissä kertomani tapa on jotenkin tuntunut luontevammalta ja se on näyttänyt tarkemmin säätöjen rajat.

 

 

A quick way to make basic tone adjustments in Lightroom

1. Highlights: drag all the way to left (- 100)
2. Whites: adjust white clipping
3. Shadows (if necessary): brighten or darken the shadows
4. Blacks: adjust black clipping

This order of making tone adjustments in Lightroom has become a habit to me. With most photos it works well and if necessary it is easy to continue adjustments.

Here is an example:

S-0-663
0-Tone+Hg-663
Photo before tone adjustments and histogram.

S-1-6631-Tone+Hg-663
The first step is to drag Highlights slider all the way to the left (- 100). The effect of this can best be seen in the sky (more tones in the clouds).

S-2-663
2-Tone+Hg-663
Next thing is to adjust white clipping with Whites slider. Pressing Alt key while moving Whites slider changes the photo black. Drag the slider to the right until white or some color begins to show in the black photo. That is the point where the whitest tones start to clip. By enlarging this area to 1:1 size it is easier to determine the precise clipping point. In this photo clipping appeared at first in the sky near the corner of the roof. The limit of Whites in this photo is (+ 38).

S-3-663
3-Tone+Hg-663
The shadows in this photo are too dark. Shadows sliders value (+ 40) opens the shadows just fine. The shadows area in the histogram looks better too, but there is still some clipping in the darkest tones. In the photo you can see the effect of shadows adjustment if you look in to the shop in the corner of the building.

S-4-663
4-Tone+Hg-663
Finally adjust the black clipping dragging Blacks slider to the right until the warning light goes off. In this case the value was (+ 14).

If you want, you can adjust the whitest tones without using the Alt-key. The Highlights Clipping warning in the histogram indicates clipping. Of course the black clipping can also be adjusted using Alt-key. To me the way I used in the example has felt somehow better and it has shown the clipping more precise.

 

 

Kinovastaavuus ja aukko

Nykyään yleistyvät pienikokoiset peilittömät järkkärit, joissa kenno on pienempi kuin niin kutsutuissa täyden koon (kinokoko) kameroissa. Näitä kameroita sanotaan yleisesti kroppikennoisiksi. Kinokokoisen kennon ja kroppikennon kokoero ilmaistaan kroppikertoimella (suuremman kennon diakonaalimitta jaettuna pienemmän vastaavalla). Kroppikennoisia kameroita varten tehdyistä objektiiveista puhuttaessa mainitaan usein polttovälin kinovastaavuus. Esimerkiksi 50 mm objektiivin kinovastaavuus kroppikertoimella 2 on 100 mm, kuvan rajaus on siis sama kuin 100 mm kino-objektiivin rajaus kinokoon kamerassa. En muista koskaan kuitenkaan nähneeni polttovälivertailun yhteydessä mainintaa toisesta seikasta eli aukon kinovastaavuudesta, joka on samalla tavalla riippuvainen kroppikertoimesta. Kertoimella 2 vastaavasti aukko f4 vastaisi aukkoa f8. Usein näkee kuitenkin esimerkiksi mainonnassa liitetyn harhaanjohtavasti samaan yhteyteen objektiivin kinovastaava polttoväli ja sen todellista suurinta aukkoa kuvaava luku. Väkisinkin tulee mieleen, että on tarkoitus saada asiat näyttämään kauniimmilta, kuin ne oikeasti ovat. Toisaalta onhan kinovastaavan polttovälin ilmoittamisesta hyötyä, jos kuvaaja on tottunut ajattelemaan ”kinokoossa”, mutta myös aukko tulisi silloin ilmoittaa kinovastaavana. Näin siitä olisi ehkä hyötyä myös syväterävyyden mieltämisessä, eikä ainakaan syntyisi vääriä mielikuvia.

Itse olin muodostanut mielikuvan polttovälin, aukon, valotusajan ja filmin herkkyyden välisestä vuorovaikutuksesta jo viime vuosisadalla kinofilmijärkkärillä kuvatessani. Siirryttyäni käyttämään Micro Four Thirds -kameraa, jonka kroppikerroin on 2, alkuun välillä vähässä valossa kuvatessani ihmetelin, kun valotusaika ei ollutkaan niin pieni, kuin olin sen kuvitellut valitsemallani ISO, aukko ja polttoväliyhdistelmällä olevan. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että olin ajatellut polttovälin kinovastaavana ja katsonut aukon kameran etsimestä. Olen siis kuvitellut kuvaavani esimerkiksi 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 4, kun minun olisi tullut kuvitella kuvaavani 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 8. Silloin en enää olisi ihmetellyt pitkää valotusaikaa. Kuvaaja, jolla ei ole tällaisia päähän pinttyneitä mielikuvia, kuvaa 50 mm:n objektiivilla aukolla 4 sen kummemmin ihmettelemättä.

Oikealle valottamisesta (Sony DSC R1 ja Olympus OM-D)

 

Oikealle valottamisen hyödyllisyydestä on viimeaikoina ollut juttua blogeissa ja palstoilla. Ajattelin tehdä muutamia testejä selvittääkseni asiaa itselleni. Tulokset olivat sen verran mielenkiintoisia, että päätin kertoa niistä muillekin.

Oikealle valotettaessa tarkoituksena on valottaa kuva niin vaaleaksi, kuin mahdollista, kuitenkaan polttamatta puhki vaaleimpia sävyjä, joiden halutaan vielä toistuvan kuvassa. Näin saadaan kuvaan enemmän detaljeja näkyviin ja kohina on vähäisempää, kuin normaalissa keskiharmaaseen perustuvassa valotuksessa. Menetelmä toimii vain RAW-tiedostoja kuvattaessa.

Pekka Potka on kirjoittanut aiheesta perusteellisesti sivuillaan:

http://www.pekkapotka.com/artikkelit/2011/12/20/valota-oikealle-ettr-e-p3lla.html

http://www.pekkapotka.com/artikkelit/2012/8/19/olympus-om-d-oikealle-valottaminen-ettr-ja-lightroom-41.html

Ongelmana tässä menetelmässä on reaaliaikainen ylivalotuksen näyttäminen etsimessä valotusta säädettäessä, siis ennen kuvan ottamista. Lisäksi etsinkuvasta tulisi nähdä alueet, jotka ovat ylivalottumassa. Kameroissa, joissa on optinen etsin, tämä ei ole mahdollista. Joissain sähköisellä etsimellä varustetuissa kameroissa näkyy kuvan histogrammi reaaliaikaisena. Se on yleensä varsin pienikokoinen ja vaikealukuinen. Sitä paitsi histogrammi voi näyttää kuvan ylivalottuvan, mutta se ei kerro mitään alueista, joilla ylivalotus tapahtuu. Olympus on kehittänyt reaaliaikaisen menetelmän, jossa ylivalottuvat alueet näkyvät etsimessä punaisina ja alivalottuvat sinisinä.

Mitään ei kuitenkaan saa ”ilmaiseksi”. Oikealle valottaminen tapahtuu lisäämällä valotusaikaa (+/-) -säädöllä. Valotusajan lisäys saattaa helposti olla aukosta kahteen (1 – 2 EV). Kaksin- tai kolminkertainen valotusaika tulee ottaa huomioon käsivaralta kuvatessa ja mahdollista liikkeen pysäytystä ajatellen. Oikealle valottamisen vaikutus on suurempi, kun kuvataan kameran suuremmilla herkkyysasetuksilla (ISO).

Testi

 En ole tässä pyrkinyt tieteellisen tarkkoihin tuloksiin, enkä olisi niihin yltänyt vaikka olisin yrittänytkin. Tarkoituksenani oli vain tehdä testi niin, että tulokset näyttäisivät luotettavasti oikealle valottamisen vaikutukset testattujen kameroiden eri ISO-arvoilla. Kameroiden omat kuvasäädöt , kuten terävöinnin ja kohinanpoiston olin varmuuden vuoksi nollannut, vaikka niiden ei pitäisi RAW-kuvaan vaikuttaakaan. Lightroomissa palautin kuvien valotuksen kohdalleen ja lisäksi tein terävöinnin, kohinanpoiston ja valkotasapainon säädön niin, että samalla ISO-arvolla kuvatuille kuvapareille säädöt olivat samat.

kohde_ja_rajaus_600-

Kuvauskohde.

Testin kuvauskohteena oli testikaapiksi ristitty osa kirjahyllystä. Valkoinen suorakaide on yksityiskohtakuvissa oleva 600 x 400 pikselin alue. Testikameroiden kennojen resoluutiot poikkeavat toisistaan. Siksi 1:1 koossa olevat yksityiskohtakuvat rajautuvat hieman eri tavalla. 

 Kuvasin molemmilla testikameroilla eri ISO arvoilla kuvaparit, joissa ensimmäisen kuvan valotus määräytyi kameran valotusmittarin mukaan (+/-) 0 ja toisessa valotin oikealle.

Sony Cyber-shot DSC R1
http://www.dpreview.com/reviews/sonydscr1/2

R1 on Sonyn 10 megapikselin kiinteäobjektiivinen järjestelmäkameran näköinen kamera, joka näki päivänvalon vuonna 2005. Sony on palvellut minua erittäin hyvin ja luotettavasti jo lähes seitsemän vuoden ajan.

R1:n etsinkuvassa on reaaliaikainen histogrammi, joka on pienikokoinen ja vaikealukuinen. Lisäksi siitä on mahdotonta päätellä mahdollisesti ylivalottuvia kuvan osia. +2 aukon valotuksenkorjauskaan ei polta otetuista testikuvista puhki muuta kuin huippukiillot, jotka ovat osaksi puhki jo normaalivalotuksellakin. Histogrammi näyttää kuitenkin melkoista vaaleiden sävyjen leikkautumista. Se onkin ilmeisesti kalibroitu jpg-kuvia ajatellen. RAW-kuvien kanssa siitä ei juuri ole hyötyä.

Sony R1:n etsinkuva

R1-ets-yhdistetty-600

Normalivalotus (+/-) 0                                                       Valotuksen korjaus (+/-) +2

R1, ISO 160

r1-005-sh-160-0-600

R1, ISO 160, (+/-) 0.

r1-001-sh-160+2-600

R1, ISO 160, (+/-) +2.

R1, ISO 400

r1-001-sh-400-0-600

R1, ISO 400, (+/-) 0.

r1-003-sh-400+2-600

R1, ISO 400, (+/-) +2.

R1, ISO 1600

r1-007-sh-1600-0-600

R1, ISO 1600, (+/-) 0.

r1-009-sh-1600+2-600

R1, ISO 1600, (+/-) +2.

R1, ISO 3200. (kameran suurin herkkyys)

r1-010-sh-3200-0-600

R1, ISO 3200, (+/-) 0.

r1-012-sh-3200+2-600

R1, ISO 3200, (+/-) +2.

Koko kuva ISO 3200. Klikkaamalla kuvaa näet sen 1000 pikselin levyisenä.

R1, ISO 3200, (+/-) 0.

R1, ISO 3200, (+/-) 0.

 

R1, ISO 3200, (+/-) +2

R1, ISO 3200, (+/-) +2


Olympus OM-D EM-5
http://www.dpreview.com/reviews/olympusem5/2

OM-D on Olympuksen Micro Four Thirds järjestelmäkamera, joka tuli markkinoille vuoden 2012 alkupuolella. Objektiivina testissä käytin 12–50mm 1:3,5-6,3 EZ kittilinssiä.

Olympus OM-D:n etsinkuva

om-d-ets-yhdistetty-iso-400-600

OM-D:n etsinkuva 1.                                                           2.

Etsinkuvassa 1. oikealle valotus on 1,7 aukkoa, eikä vielä tapahdu merkittävää ylivalottumista. 2. kuvassa valotuksen korjaus on 2,0 aukkoa ja punainen varoitusväri näyttää kuvan ylivalottuvat kohdat.

OM-D, ISO 200

om-d-001-sh-200-0-600

OM-D, ISO 200 (+/-) 0

om-d-002-001-sh-200+1,7-600

OM-D, ISO 200 (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 400

om-d-003-001-sh-400-0-600

OM-D, ISO 400, (+/-) 0.

om-d-004-sh-400+1,7-600

OM-D, ISO 400, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 800

om-d-003-sh-800-0-600

OM-D, ISO 800, (+/-) 0.

om-d-001-sh-800+1,7-600

OM-D, ISO 800, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 1600

om-d-sh-1600-0-600

OM-D, ISO 1600, (+/-) 0.

om-d-002sh-1600+1,7-600

OM-D, ISO 1600, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 3200

om-d-003-sh-3200-0-600

OM-D, ISO 3200, (+/-) 0.

om-d-004-sh-3200+1,7-600

OM-D, ISO 3200, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 6400

om-d-005-sh-6400-0-600

OM-D, ISO 6400, (+/-) 0.

om-d-006-sh-6400+1,7-600

OM-D, ISO 6400, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 12800

om-d-007-sh-12800-0-600

OM-D, ISO 12800, (+/-) 0.

om-d-008-sh-12800+1,7-600

OM-D, ISO 12800, (+/-) +1,7

OM-D, ISO 25600

om-d-009-sh-25600-0-600

OM-D, ISO 25600, (+/-) 0.

om-d-010-sh-25600+1,7-600

OM-D, ISO 25600, (+/-) +1,7.

Koko kuva ISO 25600. Klikkaamalla kuvaa näet kuvan 1000 pikselin levyisenä.

om-d-009-sh-25600-0-1000

ISO 25600, (+/-) 0.

om-d-010-sh-25600+1,7-1000

OM-D, ISO 25600, (+/-) +1,7.

Molempien kameroiden osalta suurimmallakin herkkyydellä otetut kuvat
näyttävät olevan käyttökelpoisia ainakin pienessä
koossa, kuten
netissä tai vaikkapa 10 x 15 paperikuvina. Testin tuloksena sain

ainakin itseni vakuuttumaan oikealle valottamisen mielekkyydestä.

-MH

About exposing to the right (ETTR) with Sony DSC R1 and Olympus OM-D

There has been discussion about the usefulness of exposing to the right (ETTR) in the internet. I made some tests in order to see myself what it’s all about. The results were so interesting that I decided to tell about them to others too.

 The principal of this method is to expose the photo as light as possible without overexposing the lightest areas where you want to show tones. When you expose like this you get more details and less noise to your photos than if the exposure is based on the meter readings in camera. This method is useful with RAW files only.

Finnish photographer Pekka Potka has written an in-depth article about ETTR in his blog:   

http://www.pekkapotka.com/journal/2011/12/20/expose-to-the-right-ettr-with-e-p3.html

The problem with ETTR is how to indicate in the viewfinder the over exposure and the areas where it’s going to happen before the photo is taken. In cameras with optical viewfinder it isn’t possible. Some cameras with electronic viewfinders can show a real time histogram. The histogram is usually very small and hard to read and it can‘t show the areas which are going to be overexposed. Olympus has developed a method in which the areas of over and under exposure are shown in red and blue colors in the viewfinder.

But nothing is free. ETTR is made by increasing exposure time with (+/-) –control. It can easily be 1 – 2 EV. You must pay attention to exposure time which can be double or triple.

The effect of ETTR is bigger on higher ISO settings.

Test

I haven’t tried to make scientifically exact results in these tests and I couldn’t have reached them even if I have tried. My only meaning was to make these tests so that I could reliably see the effect of ETTR with my test cameras and different ISO values.

All picture settings in both cameras are set to minimum. They shouldn’t have effect in RAW images, but to be sure. In Lightroom I made exposure, sharpening, noise reduction and white balance adjustments so that the pair of photos taken at the same ISO values had same settings.

kohde_ja_rajaus_600-

Target for test photos.

The target was a part of our bookshelf. The white rectangle in the photo is the 600 x 400 pixels area in the detail pictures. The resolutions of the test cameras are not the same. That’s why the area in the 1:1 detail images is not quite similar.

I took with both test cameras a pair of photos using different ISO values. I exposed the first photo without any corrections to exposure time (+/-) 0. The second photo I took using ETTR.   

Sony Cyber-shot DSC R1
http://www.dpreview.com/reviews/sonydscr1/2

R1 is Sony’s 10 megapixels fixed lens digital camera which looks a lot like a DSLR. It was released in 2005. It has been my very good and reliable companion for nearly seven years.

It’s possible to see a real time histogram in the electronic viewfinder of Sony R1, but it’s just as impossible to use as I earlier told. Even +2 EV (+/-) adjustment doesn’t over expose anything but the shining highlights in the test photo. However histogram shows high over exposure. I think the histogram is calibrated for jpg-images and it’s useless with raw-images.

Viewfinder image of Sony R1

R1-ets-yhdistetty-600

Normal exposure (+/-) 0                                                    Exposure correction (+/-) +2

R1, ISO 160

r1-005-sh-160-0-600

R1, ISO 160, (+/-) 0.

r1-001-sh-160+2-600

R1, ISO 160, (+/-) +2.

R1, ISO 400

r1-001-sh-400-0-600

R1, ISO 400, (+/-) 0.

r1-003-sh-400+2-600

R1, ISO 400, (+/-) +2.

R1, ISO 1600

r1-007-sh-1600-0-600

R1, ISO 1600, (+/-) 0.

r1-009-sh-1600+2-600

R1, ISO 1600, (+/-) +2.

R1, ISO 3200 (max. ISO)

r1-010-sh-3200-0-600

R1, ISO 3200, (+/-) 0.

r1-012-sh-3200+2-600

R1, ISO 3200, (+/-) +2.

 

Whole image ISO 3200. Click the image to see larger version (width 1000 pixels).

R1, ISO 3200, (+/-) 0.

R1, ISO 3200, (+/-) 0.

R1, ISO 3200, (+/-) +2

R1, ISO 3200, (+/-) +2

Olympus OM-D EM-5
http://www.dpreview.com/reviews/olympusem5/2

OM-D is a Micro Four Thirds camera with 16 megapixels CMOS sensor. It was released in April 2012. I used 12–50mm 1:3,5-6,3 EZ lens in these tests.

Viewfinder image of Olympus OM-D

om-d-ets-yhdistetty-iso-400-600

1.                                                                                             2.

In the first (1.) viewfinder image (+/-) correction is +1,7 EV and there are no over exposure warnings in the image. In the second (2.) viewfinder image (+/-) correction is+2,0 EV and the red warning color shows the areas which are going to be over exposed.

OM-D, ISO 200

om-d-001-sh-200-0-600

OM-D, ISO 200 (+/-) 0.

om-d-002-001-sh-200+1,7-600

OM-D, ISO 200 (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 400

om-d-003-001-sh-400-0-600

OM-D, ISO 400, (+/-) 0.

om-d-004-sh-400+1,7-600

OM-D, ISO 400, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 800

om-d-003-sh-800-0-600

OM-D, ISO 800, (+/-) 0.

om-d-001-sh-800+1,7-600

OM-D, ISO 800, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 1600

om-d-sh-1600-0-600

OM-D, ISO 1600, (+/-) 0.

om-d-002sh-1600+1,7-600

OM-D, ISO 1600, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 3200

om-d-003-sh-3200-0-600

OM-D, ISO 3200, (+/-) 0.

om-d-004-sh-3200+1,7-600

OM-D, ISO 3200, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 6400

om-d-005-sh-6400-0-600

OM-D, ISO 6400, (+/-) 0.

om-d-006-sh-6400+1,7-600

OM-D, ISO 6400, (+/-) +1,7.

OM-D, ISO 12800

om-d-007-sh-12800-0-600

OM-D, ISO 12800, (+/-) 0.

om-d-008-sh-12800+1,7-600

OM-D, ISO 12800, (+/-) +1,7

OM-D, ISO 25600 (max. ISO)

om-d-009-sh-25600-0-600

ISO 25600, (+/-) 0.

om-d-010-sh-25600+1,7-600

OM-D, ISO 25600, (+/-) +1,7.

 

Whole image ISO 25600. Click the image to see larger version (width 1000 pixels).

om-d-009-sh-25600-0-1000

OM-D, ISO 25600, (+/-) 0.

om-d-010-sh-25600+1,7-1000

OM-D, ISO 25600, (+/-) +1,7.

The picture quality in both cameras at the highest ISO setting seems to be usable at least in small size, for instance in the internet or as 10 x 15 cm prints. These tests were so convincing that I have no doubt about the usefulness of ETTR.

- MH

 

Photorealism

Photorealism is a trend of art which was born in the 1960’s in U.S.A. It was like an opposite of the abstract painting. In photorealism photograph is the starting point to a painting. The artist copies the photo as precisely as possible. The trend came to Europe in the early 1970’s.

In 1974, Ateneum the major museum of art in Finland arranged an ARS 74 exhibition. The motive of the exhibition was photo-realism and most of the paintings were based more or less accurately on a photograph. The only motive the artists had was surely not only to show their technical skills, there was also a political and social message in the paintings. I, however, was impressed by the admirable ability of many artists to create a painting which was just like its basis, the photograph. I wanted to try to do something like that too.

Back to the nature

Back to the nature, painting

The painting, Back to the nature, 1975 – 1976. I have tried to find the original paper photo and negative for comparison, but couldn’t find them.

So I chose as basis of my painting a photo that I had taken with my first 35 mm SLR camera. From the original 10 x 15 cm color photo I enlarged a black and white copy and made a grid over it. Using the corresponding but larger grid on cardboard I made the “Back to the Nature” painting with an airbrush and black Indian ink. Maybe there is some deeper message hidden in my painting too.

Gate
Another painting “Gate” which is based on my photo is a view from Uusikaupunki, a town in western Finland.

Photo

The photo

The original slide is missing at the moment but I have a scanned version which I have changed a bit in Photoshop. I had to close an open door which was in front of the gate and didn’t look good. A print from this version was the basis of this painting.

Gate 2002, the painting

The painting, Gate 2002, egg tempera.

The painting is made with egg tempera.

-MH

 

Fotorealismia

Fotorealismi on taidesuunta, joka syntyi 1960-luvulla Amerikassa vastapainoksi abstraktille ilmaisulle. Siinä lähtökotana on valokuva, jonka taiteilija jäljentää mahdollisimman tarkasti. Se levisi 1970-luvun alussa Eurooppaan. Vuonna 1974 Ateneumissa järjestettiin ARS 74-näyttely, jossa valokuvaan perustuva ja sitä enemmän tai vähemmän orjallisesti jäljentävä fotorealistinen (valokuvarealistinen tai hyperrealistinen) taide oli vahvasti esillä. Näyttelyn taiteilijoiden ainoa motiivi ei varmastikaan ollut vain esitellä omaa teknistä taitoaan, vaan töissä oli myös poliittista ja muuta yhteiskunnallista sanomaa mukana aihevalinnoissa ja ilmaisussa.

Minuun kuitenkin teki suuren vaikutuksen useiden taiteilijoiden ihailtava kyky luoda omien käsiensä kautta mallina ollutta valokuvaa tarkasti vastaava maalaus tai piirros, kuitenkin niin, että taiteilijan oma käsiala ja näkemys olivat nähtävissä teoksessa. Mielessäni heräsi halu kokeilla itse tehdä jotain vastaavaa.

Takaisin luontoon

Takaisin luontoon, maalaus

Maalaus, Takaisin luontoon 1975 – 76 Olen koettanut etsiä alkuperäistä paperikuvaa tai negatiivia vertailukohdaksi, mutta en ole vielä löytänyt. Arkistointimenetelmäni eivät ole aina olleet Lightroom-tasoa.

Niinpä sitten valitsin mallikseni valokuvan, jonka olin ottanut ensimmäisellä kinokoon kamerallani. Alkuperäisestä väripaperikuvasta suurensin mustavalkoisen kopion ja piirsin siihen apuruudukon. Vastaavaa ruudukkoa apuna käyttäen tein ”Takaisin luontoon” kuvan kartongille pienellä kynäruiskulla mustaa tussia väriaineena käyttäen. Taitaa tässäkin työssä olla tarkemmin ajatellen jotakin syvällisempää sanomaa mukana.PorttiToinen kuva, jonka olen tehnyt ottamaani valokuvaan perustuen on näkymä Uudestakaupungista.

Valokuva

Valokuva, jonka mukaan maalaus on tehty.

Tämän ”Portti” nimisen maalauksen alkuperäinen dia on tällä hetkellä kateissa. Tallella on skannattu versio, johon olen Photoshopissa tehnyt muutoksen. Alkuperäisessä kuvassa oli oikealla olevan rakennuksen ovista takimmainen auki. Jouduin sulkemaan sen, jotta sain kuvan näyttämään paremmalta. Tästä muunnetusta versiosta otettu printti oli tekemäni maalauksen lähtökohta.

Maalaus, Portti

Maalaus, Portti 2002, munatempera.

Maalaus on tehty siveltimillä munatemperaa värien sideaineena käyttäen.

– MH

Sivusto hakkeroitiin

Sivusto hakkeroitiin viime vuoden lopulla laajan WordPress-sivustoihin kohdistuneen tietomurron yhteydessä. En ollut tapahtuneesta kovin onnellinen ja palautuminen on vienyt aikansa. Nyt alkaa vähitellen tuntua siltä, että voisi taas kirjoitella jotakin ja julkaista kuviakin tällä sivustolla. Palautan joitain vanhoja juttuja takaisin, mutta keskityn kuitenkin uusiin aiheisiin.

– MH

Site hacked

This site hacked late last year, among many other WordPress sites. I was not very happy about it and the incident has taken some time to recover. Now it’s beginning to feel that I could write something and publish some pictures on this site. I will restore some of the old stuff back, but I will concentrate, however, on new stories.

– MH