Kinovastaavuus ja aukko

Nykyään yleistyvät pienikokoiset peilittömät järkkärit, joissa kenno on pienempi kuin niin kutsutuissa täyden koon (kinokoko) kameroissa. Näitä kameroita sanotaan yleisesti kroppikennoisiksi. Kinokokoisen kennon ja kroppikennon kokoero ilmaistaan kroppikertoimella (suuremman kennon diakonaalimitta jaettuna pienemmän vastaavalla). Kroppikennoisia kameroita varten tehdyistä objektiiveista puhuttaessa mainitaan usein polttovälin kinovastaavuus. Esimerkiksi 50 mm objektiivin kinovastaavuus kroppikertoimella 2 on 100 mm, kuvan rajaus on siis sama kuin 100 mm kino-objektiivin rajaus kinokoon kamerassa. En muista koskaan kuitenkaan nähneeni polttovälivertailun yhteydessä mainintaa toisesta seikasta eli aukon kinovastaavuudesta, joka on samalla tavalla riippuvainen kroppikertoimesta. Kertoimella 2 vastaavasti aukko f4 vastaisi aukkoa f8. Usein näkee kuitenkin esimerkiksi mainonnassa liitetyn harhaanjohtavasti samaan yhteyteen objektiivin kinovastaava polttoväli ja sen todellista suurinta aukkoa kuvaava luku. Väkisinkin tulee mieleen, että on tarkoitus saada asiat näyttämään kauniimmilta, kuin ne oikeasti ovat. Toisaalta onhan kinovastaavan polttovälin ilmoittamisesta hyötyä, jos kuvaaja on tottunut ajattelemaan ”kinokoossa”, mutta myös aukko tulisi silloin ilmoittaa kinovastaavana. Näin siitä olisi ehkä hyötyä myös syväterävyyden mieltämisessä, eikä ainakaan syntyisi vääriä mielikuvia.

Itse olin muodostanut mielikuvan polttovälin, aukon, valotusajan ja filmin herkkyyden välisestä vuorovaikutuksesta jo viime vuosisadalla kinofilmijärkkärillä kuvatessani. Siirryttyäni käyttämään Micro Four Thirds -kameraa, jonka kroppikerroin on 2, alkuun välillä vähässä valossa kuvatessani ihmetelin, kun valotusaika ei ollutkaan niin pieni, kuin olin sen kuvitellut valitsemallani ISO, aukko ja polttoväliyhdistelmällä olevan. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että olin ajatellut polttovälin kinovastaavana ja katsonut aukon kameran etsimestä. Olen siis kuvitellut kuvaavani esimerkiksi 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 4, kun minun olisi tullut kuvitella kuvaavani 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 8. Silloin en enää olisi ihmetellyt pitkää valotusaikaa. Kuvaaja, jolla ei ole tällaisia päähän pinttyneitä mielikuvia, kuvaa 50 mm:n objektiivilla aukolla 4 sen kummemmin ihmettelemättä.