Kinovastaavuus ja aukko

Nykyään yleistyvät pienikokoiset peilittömät järkkärit, joissa kenno on pienempi kuin niin kutsutuissa täyden koon (kinokoko) kameroissa. Näitä kameroita sanotaan yleisesti kroppikennoisiksi. Kinokokoisen kennon ja kroppikennon kokoero ilmaistaan kroppikertoimella (suuremman kennon diakonaalimitta jaettuna pienemmän vastaavalla). Kroppikennoisia kameroita varten tehdyistä objektiiveista puhuttaessa mainitaan usein polttovälin kinovastaavuus. Esimerkiksi 50 mm objektiivin kinovastaavuus kroppikertoimella 2 on 100 mm, kuvan rajaus on siis sama kuin 100 mm kino-objektiivin rajaus kinokoon kamerassa. En muista koskaan kuitenkaan nähneeni polttovälivertailun yhteydessä mainintaa toisesta seikasta eli aukon kinovastaavuudesta, joka on samalla tavalla riippuvainen kroppikertoimesta. Kertoimella 2 vastaavasti aukko f4 vastaisi aukkoa f8. Usein näkee kuitenkin esimerkiksi mainonnassa liitetyn harhaanjohtavasti samaan yhteyteen objektiivin kinovastaava polttoväli ja sen todellista suurinta aukkoa kuvaava luku. Väkisinkin tulee mieleen, että on tarkoitus saada asiat näyttämään kauniimmilta, kuin ne oikeasti ovat. Toisaalta onhan kinovastaavan polttovälin ilmoittamisesta hyötyä, jos kuvaaja on tottunut ajattelemaan ”kinokoossa”, mutta myös aukko tulisi silloin ilmoittaa kinovastaavana. Näin siitä olisi ehkä hyötyä myös syväterävyyden mieltämisessä, eikä ainakaan syntyisi vääriä mielikuvia.

Itse olin muodostanut mielikuvan polttovälin, aukon, valotusajan ja filmin herkkyyden välisestä vuorovaikutuksesta jo viime vuosisadalla kinofilmijärkkärillä kuvatessani. Siirryttyäni käyttämään Micro Four Thirds -kameraa, jonka kroppikerroin on 2, alkuun välillä vähässä valossa kuvatessani ihmetelin, kun valotusaika ei ollutkaan niin pieni, kuin olin sen kuvitellut valitsemallani ISO, aukko ja polttoväliyhdistelmällä olevan. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että olin ajatellut polttovälin kinovastaavana ja katsonut aukon kameran etsimestä. Olen siis kuvitellut kuvaavani esimerkiksi 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 4, kun minun olisi tullut kuvitella kuvaavani 100 mm vastaavalla objektiivilla aukolla 8. Silloin en enää olisi ihmetellyt pitkää valotusaikaa. Kuvaaja, jolla ei ole tällaisia päähän pinttyneitä mielikuvia, kuvaa 50 mm:n objektiivilla aukolla 4 sen kummemmin ihmettelemättä.

3 vastausta artikkeliin ”Kinovastaavuus ja aukko

  1. Hei

    Yli 40 vuotta valokuvausalalla ja valokuvauksen kanssa monenlaisissa yhetyksissä olleena en aivan sisistänyt tuota aukkovastaavuutta.

    Valovoimahan on sama mitä tulee kennon saamaan valon määrään – olipa kyseessä 100mm f/2.8 FF-kamerassa tai 100 mm f/2.8 vaikkapa µ4/3 -rungossa.

    Terävyysalue on eri, jos kamerat kuvaavat vierekkäin samasta pisteestä kohdetta. Jos taas pienikennoisempi kamera siirretään kohteesta pois päin niin pitkälle, että objektiivien kuvaustumisala on sama, on terävyysaluekin sama, jos aukko on pysyy molemmissa samana.

    Terävyysalue-määritelmänä on muutenkin 30-luvun tuloksiin periytyvä kummallinen tapa, koska se ei ole eksakti oikeastaan missään suhteessa. Jokaisella kennokoolla pitäisi muistaa myös se. kuinka CoC-arvo muuttuu, eli vaatimukset – aivan oikein – kiristyvät mitä pienemmillä kennoilla toimitaan.

    Mutta koska terävyysalueen arviointi fyysisesti perustuu vain printin katseluetäisyyteen, joka muuten on aika usein liian pieni, on muuttuvia tekijöitä liikaa. Samoin unohdetaan tai ei tiedetä että kuvan otossa käytetty polttoväli määrittää printin koon mukaan katseluetäisyyden, jotta katselija näkisi ja kokisi saman perspektiivin mitä kuvaaja on hakenut. Tämä katseluetäisyys puolestaan on sekin yllättävän pieni.

    Kaiken kaikkiaan koen, että monet kennokoot ja keskustelu ylipäänsä kinovastaavudesta on hankalaa, jopa hyödytöntä, sillä kukaan ei niitä kohta muistele jo siksikin, että verrokkeja on tuhottomasti ja siksi että meidän kuvaajien joukossa on paljon kuvaajia, jotka eivät ole tottuneet siihen, että ”kino”koko olisi absoluuttinen koko mihin pitää verrata.

    Terävyysalueen ja kohteen irtoamisen taustasta näkökulmasta on taustan epäterävyyden luonne nähdäkseni suuremmassa roolissa kuin ns. terävyysalue. Tästä on sangen havainnollinen kuvasarja 85-millistä Zeiss Otusta käsittelevässä nettiartikkelissa. (Skrollaa sivua alaspäin. Ko, kuvan alta voi valita 7 eri himmenninaukosta).

    Hyvää kuvaussyksyä !

  2. Terävyysalueen suhteen tässä on nyt tajuttu ihan oikein, eli croppikamerassa terävyysalue on laajempi ja esim. f/2.8 lasi vastaa siinä mielessä tosiaan pimeämpää lasia ”täyskennolla”.

    Mutta kyllä se valovoima on valovoima. Eli ISO 100, 50mm, f/2.8 ja 1/100s pitäisi tuottaa samalla tavalla valottuneen kuvan niin cropilla kuin kinokoossa. Kennon tai filmin koko ei valovoimaan vaikuta. Jos valotusajat on selvästi erilaiset, on kyse kameroiden erilaisesta herkkyydestä tai esim. valotusmittarien eroista (molemmissa on suuria heittoja).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *